Liikenneverkko Oyj

Anne Berner on edelläkävijä

Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee, että Suomen väyläverkosto yhtiöitettäisiin. Liikenneinfrastruktuurin omistuksen ja hallinnon uudelleenjärjestämisen tavoitteena on "mahdollistaa ihmisten ja tavaroiden turvallisen, sujuvan ja ympäristöä kunnioittavan liikkumisen". Lisäksi on tarkoituksena työllisyyden ja yrittäjyyden kasvattaminen, digitalisaatio sekä normien purku. Liikenneverkko Oyj (LiVe) on siis kunnianhimoinen, tulevaisuuteen suuntaava visio. Autoliitto on tarkastellut ehdotusta Liikenneverkko Oyj:stä kokonaisuutena, joten syvennyn digitalisaatioon ja uusiin palveluihin liittyviin lupauksiin ja haasteisiin. 

Esityksessä yhtenä tärkeänä väyläverkon yhtiöittämisen perusteluna on väläytelty uusia digitaalisia palveluita, joita mm. teleoperaattorit, vakuutusyhtiöt ja liikennettä palveluna (MaaS, Movement as a Service) yritykset voivat käyttäjille tarjota. LiVen tehtävänä olisi "tarjota alusta ja kasvumahdollisuuksia erilaisille liikenteen palveluille ja edistää liikenteen digitalisaatiota." Valitettavasti en ole löytänyt mistään tarkempaa tietoa siitä, mitä nämä liikenne- ja viestintäministeriön kaavailemat uudet liikenteen palvelut voisivat olla. Julkisuuteen on valunut tietoa ainoastaan Jorma Ollilan johtamasta ns. PANDA-ryhmästä, joka lobbaa autojen pakollisen satelliittivalvonnan puolesta. Satelliittien avulla voidaan PANDA:n mukaan huoltaa autoja etäältä ja tarjota ekologisia ajamispalveluita. Onnettomuustilanteissa auto voisi lähettää hätäkutsun hälytyskeskukseen ja järjestelmän avulla voisi välittää liikennetiedotteet autoilijoille, jotta ruuhkia voitaisiin vähentää ja remontissa olevat tieosuudet kiertää.

PANDA:n ehdottamien palveluiden lisäksi näen kasvavan tarpeen City Car Clubin, Shareit Blox Carin ja Überin tyyppisille autojen yhteiskäyttöön liittyville palveluille. Yhtenä mahdollisena satelliittivalvonnan sovelluksena on myös autojen nopeuden reaaliaikainen automaattivalvonta. Lupaukset kuulostavat todella hyviltä - kukapa ei haluaisi parempaa liikenneturvallisuutta ja sujuvampaa liikennettä vähemmillä päästöillä? Insinööri sisälläni jää kuitenkin pohtimaan mihin tarvitaan PANDA:n ehdottamaa kaikille pakollista ns. mustaa laatikkoa ja mikä LiVen rooli oikein on.

Mustan laatikon tekniset haasteet

Uusien palveluiden tarjoamista varten kaikkiin suomalaisiin autoihin kaavaillaan asennettavaksi musta laatikko. Ideana on kerätä auton ajotietokoneelta reaaliaikaista dataa sekä seurata auton sijaintia. Tiedot välitettäisiin palveluntarjoajille. Maailmalta löytyy jo tällaisten seurantalaitteiden valmistajia, mutta standardia laitteille ei ole. LiVe on tarkoitus potkaista käyntiin jo vuoden 2018 alussa, joten aikataulussa pysymiseksi olisi pakko tehdä Suomelle oma, räätälöity ratkaisu. Tämä taas tarkoittaisi käytännössä monopolia PANDA-ryhmään kuuluvan Aplicomille, jonka valmistamaa laitetta on jo käytetty VTT:n ja Trafin testeissä. Näin oltaisiin jälleen kerran rakentamassa kansallista teknologiahanketta, joissa kiireellä otetaan käyttöön kallista teknologiaa, joka jää nopeasti vanhanaikaiseksi. Aikaisempia esimerkkejä puolivalmiina käyttöönotetuista ratkaisuista löytää esimerkiksi digiTV-puolelta. DVB-T oli vain lyhyt välivaihe matkalla DVB-T2-tekniikkaan ja  DVB-H kuoli vain muutama vuosi käyttöönoton jälkeen. On vain ajan kysymys koska mustille laatikoille tulee globaali standardi ja Aplicomin teknologia happanee käsiin.

Yksi mielenkiintoinen tekninen haaste on, kuinka musta laatikko asennetaan vanhempiin autoihin. Liikenne- ja viestintäministeriön kaavailuissa laatikko liitettäisiin autoissa OBD-porttiin. Tämä on järkevää, koska sellainen löytyy kaikista vuoden 2001 jälkeen rekisteröidyissä bensiiniautoissa. Diesel-autoihin portti tuli pakolliseksi vuonna 2003. Suomen autokannan keski-ikä tällä hetkellä on noin 12 vuotta, osassa maasta jopa 15 vuotta

(Lähde: Trafi, Tilastokeskus)

Voidaan siis olettaa, että seurantalaite voidaan asentaa noin 75% suomalaisista autoista. Suomessa on rekisterissä noin 3 miljoonaa autoa (lähde: Trafi, Tilastokeskus). Jos musta laatikko tulee pakolliseksi kaikkiin autoihin, tarkoittaako se että vuoden 2018 alussa 750000 rekisterissä olevaa autoa jää käyttökelvottomiksi Suomessa?

Satelliittivalvonnan tarpeellisuus ja haitat

LiVen ehdottamat palvelut, kuten autojen etähuolto, hätäkutsujen lähettäminen ja ekologiset ajamispalvelut eivät vaadi autojen jatkuvaa satelliittivalvontaa. Nykyiset autot sisältävät riittävästi älyä auttaakseen kuljettajaa ajamaan ekologisesti ilman verkon apua. Hätäkutsut voidaan lähettää ottamalla Internet-yhteys tarvittaessa, jatkuvaa yhteyttä ei tarvita. Koska autoissa ei ole varaosavarastoa, etähuolto tarkoittaa käytännössä ohjelmistojen päivittämistä ja parametrien säätöä. Tämäkin palvelu ei mitenkään hyödy jatkuvasta satelliittivalvonnasta.

Automaattinen nopeudenvalvonta on ainoa palvelu, joka hyötyy satelliittivalvonnasta. Satelliitteihin perustuva nopeudenvalvonta tulee kuitenkin olemaan käytännössä haastavaa. Ensinnäkin pitäisi pystyä aukottomasti todentamaan kuka autoa on ylinopeutta ajettaessa ajanut. Toisekseen satelliittipaikannuksen tarkkuus ei riitä hetkellisen nopeuden tarkkaan mittaaminen. Satelliiteilla voikin siis luotettavasti mitata ainoastaan keskinopeutta. Tällaisen valvonnan hyöty on vähintäänkin kyseenalainen - sillä ei saada teiltä pois väsyneitä kuljettajia eikä rattijuoppoja.

Janne Paalijärvi kuvaa Uuden Suomen kolumnissaan, kuinka Aplicomin mustan laatikon tiedot ovat vuotaneet verkkoon ja kuinka kuka tahansa pystyi seuraamaan mustalla laatikolla varustettua autoa reaaliajassa. Tällaisten tietoturvaongelmien vuoksi pakollinen satelliittiseuranta olisi vakava uhka yksityisyydensuojalle sekä kansalliselle turvallisuudelle. Toki voidaan väittää että nyt ollaan vasta testivaiheessa ja tietoturvaan suhtaudutaan vakavammin sitten kun laitteet asennetaan jokaiseen autoon. Silti olisi naiivia kuvitella, etteikö vastaavia aukkoja löytyisi järjestelmästä tulevaisuudessakin.

LiVen rooli

LiVe siis pyrkii perustelemaan olemassaolonsa uusien palveluiden maksullisena alustana. WAP on esimerkki siitä, miksi tiettyyn tarkoitukseen tehdyt alustat harvoin menestyvät. WAPin kaatoi se, että Internetistä sai ilmaiseksi samat palvelut ja uutiset, joista WAP:ssa olisi pitänyt maksaa. Kaikki LiVen yhteydessä visioidut palvelut voidaan toteuttaa jo nyt ilman uutta maksullista palvelualustaa. Esimerkiksi paikalliset säätiedot (Ilmatieteen laitos), ruuhkatilanteet ja tietyöt (vrt. Google Maps) saa Internetistä ilmaiseksi. Ainoa syy palveluntarjoajalle käyttää LiVen tarjoamia rajapintoja olisi pakottavan lainsäädännön käyttö. Tämä vaikeuttaisi palveluiden kehittämistä ja tekisi niiden tarjoamisesta tarpeettomasti kallista.

Tulevaisuuden ratkaisu

Ymmärrän, että ajoneuvojen yhteiskäyttö, sähköllä toimivien kulkuvälineiden yleistyminen ja MaaS -tyyppisten palveluiden tarjoaminen vaativat tulevaisuudessa tieverkoston ylläpitokustannusten uudentyyppistä jakoa. Toivoisin kuitenkin, että poliitikot keksisivät ratkaisuita, jotka perustuvat olemassa olevaan teknologiaan. Autojen satelliittivalvonta pelkästään verotuksen mekanismina on kallis, turha ja jopa vaarallinen ratkaisu. Uusia tienkäyttäjien palveluita voidaan kehittää ja kehitetäänkin jatkuvasti, ilman julkisrahoitteisia monopoleja. 

Liikenneverkko Oyj:n aika on sitten, kun mustalle laatikoille on olemassa maailmanlaajuinen standardi, autovalmistajat asennuttavat sen vakiovarusteena kaikkiin autoihin ja autokanta on uusiutunut riittävästi. Anne Berner, olette oikeilla jäljillä, mutta vähintään 20 vuotta etuajassa.